" tuomiota ". Veriarvot olivat pääosin hyvät, sokerit pikkuisen koholla ja kolesteroliarvoissa muutoksia. Maksat ja muut ok. Kolesteroliarvot eivät aiheuttaneet huolestumista, sillä vaikka kokonaiskolesteloriarvo olikin noussut, oli se hyvä kolesteroli kohonnut myös, joten suhdeluku oli parantunut.
Sokeriarvoista sen sijaan syntyi enemmän keskustelua, vallankin kun suvussa esiintyy diabetesta. Arvo ei suinkaan ollut huolestuttava, mutta oli noussut edellisestä jonkin verran.
Tästä pääsimme mukavasti noihin ruoka-asioihin ja siihen, miten tärkeää on syödä säännöllisin väliajoin.
Normaalisti syön aamupalan n. klo 7.00, lounaan klo 12.00 ja päivällisen klo 18.00. Ja sen jälkeen napsin yhtä sun toista...aivan liian pitkät ruokavälit. Useammin, vähemmän kerralla ja lautasmallia unohtamatta, sanoi työterveyssetä.
Helpommin sanottu kuin tehty! Töissä pitäisi siis muistaa ja ehtiä syödä välipala kymmenen maissa ja iltapäivällä kolmen korvilla. Hyvästä tahdosta huolimatta se ei tahdo aina onnistua ja sen muistaminen on vielä vaikempaa. Kun vatsa on tottunut pitkiin ruokaväleihin, ei ole edes nälkä, ennen kuin illalla jatkuva - muka -sellainen ja tulee mussutettua tarpettomia.
Lupasin opetella syömään niin, että ruokaväli ei olisi kolmea tuntia enempää, lisätä leipää ja maitotuotteita.
Lautasmalli lounaalla onnistuu Klubin noutopöydän ansiosta hyvin, kotona saattaa unohtua. Eikä kuulemma haittaa , vaikka se neljännes peruna/riisi/pastaosastoa unohtuisi kokonaan...
Tästä se lähtee, säännöllisyyden opettelu!
 |
| Näiden lisäksi leipää aamupalalle |
 |
| Näitä kun söisi, pysyisi (kuulemma) flunssa poissa |
