perjantai 9. tammikuuta 2015

Paljastuksia ja tarinatuokio

Nostalgiaa, nostalgiaa ...
Kaivelin kaappeja  ja löysin nuoruusmuistoja ! Muutaman novellin, jotka olen kirjoittanut kolmisenkymmentä vuotta sitten :) Pinossa näyttää olevan myös runoja ja jopa näytelmän raakaversio, optimistisesti " 6-osainen komediasarja " , jeah :D
Kävin siihen aikaan kirjoittajakurssilla ja muutamia novelleja julkaistiinkin jossakin harrastelijakirjoittajien lehdessä, joka nimeä en nyt saa päähäni enkä tähän hätään löytänyt( löytyipäs, "Optimisti") . Jossakin niitä lehtiäkin on. Kirjoittelin noita ennen myös hömppänovelleja ( olin silloin vissiin 14-15 vuotias) , mihinkäs muuhun kuin kaikkien nuorten tyttöjen suosiossa olleeseen Reginaan ;D , huh!


*********************************************************************************

Hiihtäjä

Mies hiihteli hiljakseen vastarantaa kohti. Auringonsäteet piirsivät terävän varjon vetiseen lumeen. Talitintit osasivat jo laulunsa ulkoa. Olivat kai salaa harjoitelleet. Hiihtäjä hymähti. Riemu pursui joka jäsenestä, vaikka väsyttikin jo. Jostain sai lisää voimia jaksaa loppuun asti. Mies katseli rantaan. Kaukana näytti olevan.

Lumi oli paikoin sulanut jäähän kiinni. Välillä oli vettä jään päällä. Monot vähän kastuivat ja jäisillä paikoilla sukset lipsuivat. Se ei haitannut miestä.
"Sama se, miten mennään, kunhan perille päästään, " tuumi mies , varjosti kädellä silmiään.
Näkyi joku muukin huomanneen viimeiset hiihtoilmat. Nainen lapsen kanssa sujutteli vastaan samaa latua. Lapsiparka, tuskin pysyi perässä lujassa vauhdissa. Nainen ei huomannut vastaantulijaa, ennenkuin suksenkärjet koskettivat toisiaan. Hän katsahti miestä kuin avaruusoliota.
" Päivää", mies hymyili ystävällisesti. " Onkin hyvä hiihtoilma." Nainen ei vastannut, nyökkäsi sentään. Lapsi- poika taisi olla - mitä nyt myssyn alta taisi sanoa - katsoi häntä lumiripsisin silmin.
" Tuolla saaren takana on ohut jää. Sinne ei saa mennä, siellä voi pudota veteen. Onko sedällä sellainen puukko, jos putoaa?"
"Tulehan nyt Nuutti ," hoputti nainen, "pitää mennä ruuan laittoon." Nuutti vilkutti vielä miehelle lähtiessään äitinsä perään. Miestä ihan nauratti : Nuutti ! Olipa siinä pikkumiehelle purtavaa ! Ei olisi nykyaikana uskonut, että sellainen lapselle nimeksi.

Saari näkyi mustana ja valkoisena möykkynä noin puolen kilometrin päässä. Tahtomattaan mies hiljensi vauhtinsa vallan hissutteluksi. Aurinko vetäytyi pilveen ja miehen muoto synkkeni sen mukana. Ajatukset palasivat ikäviin asioihin, ei paljon titityyt hetkauttaneet sielua. Pilvi ravisti pussillisen lunta niskaan. " Noin pieni pilvi ja jaksaa sataa, " ihmetteli mies. Suunnisti saarta kohti ja mietti : "Missähän se virtapaikka lienee?"

Hänet löydettiin, kun jäät olivat sulaneet. Kaikki pitivät tapausta onnettomuutena. " Miesparka, hiihti suoraan virtapaikkaan...kuinka kauheaa vaimollekin...olikohan sillä hyvä vakuutus?"
Oli sillä , tiesi vaimo. Makseli rästiin jääneet laskut, sai pankin tyynnytettyä. Hyvä mies se oli, konkurssissa olisi mennyt kaikki.
Minkkiturkki päällä meni vaimo hautajaisiin. Osti kalliin seppeleen ja itki asiaankuuluvasti.



*********************************************************************************
Tarkkaa vuotta en muista , koska tuo on kirjoitettu, mutta tekstistä päätellen veikkaisin 90- luvun lamavuosia. Sitä en ymmärrä, kuinka päädyin kirjoittamaan tuolla otsikolla, hiihto kun ei ole ihan ykkösjuttuni ollut sitten kouluvuosien. Tai ehkä juuri siksi ☺
Siinä on myös selvästi harjoiteltu lyhyitä lauseita.
Valitsin tämän tällä kertaa , koska "Nuutti" - joulunaika loppuu Nuutinpäivänä eli 13.1 ;)
Nyt täytyy jatkaa penkomista , näyttäisi tuossa pinossa olevan muutama muukin tekele.
Ehkä saatte lisää tarinatuokioita !

Hyvää perjantaita !

18 kommenttia:

  1. Vastaukset
    1. Saas nähdä, jos arkistoista löytyy julkaisukelpoisia ;)
      Kiva, jos tykkäsit vaihtelusta:)

      Poista
  2. ♥taitava sinä! Hyvää viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kiitos , niin sinäkin tuunailuissasi !

      Poista
  3. Vastaukset
    1. :) en viitsinyt niitä kirjoittajaopen reunahuomautuksia laittaa ;)

      Poista
  4. Ooooo <3. Ihan mahtava tarina <3. Ja niin hyvin kirjoitettu. Tykkään justiin tuollaisista lyhyistä lauseista, jotka päättyy sillai jämäkästi pisteeseen.
    Vähän jäi kyllä mietityttämään, että oliko vaimolla ihan puhtaita jauhoja pussissa? Vai oliko kenties jotain osuutta hiihtoreissun ikävään päätökseen? Tai vähintäänkin siihen, että miehellä oli ne vakuutukset kunnossa..?

    Haluaisin niin lukea lisää. Ja samalla tekee mieli kaivaa omat yläaste-aikaiset ainevihot esiin. Ne kun olen saanut jollain ihmeen konstilla pelastettua, vaikka äitipuoli onkin kaiken muun mulle tärkeän polttanut. Kuten esim. kirjeet, jotka olisin halunnut säästää. Ei semmoisia kuulemma kuulu nurkissa säilöä (vaikka siis säilöin ihan oman kirjoituspöytäni laatikoissa, joissa eivät olleet kenenkään muun tiellä). Mutta tätä ei tarvi noteerata mitenkään, koska on ollutta ja mennyttä.

    Kirjoittamisen lisäksi tehtiin kaverin kanssa kuunnelmia. Vihreällä muovimankalla äänitettiin ja valmiissa versiossa kuuluin aina hirmu kolahdus siinä kohtaa, kun painettiin välillä recci poikki. Ja usein niistä tuli niin jännittäviä, että pelotti itseäkin kuunnella :D. Ehkä paras oli kuunnelma nimeltään "Sisäoppilaitoksessa tapahtuu" :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ❤️ kiva kun oli mieleen! Täytyykin kaivella kellariakin, sieltä voi löytyä lisää :)
      Olispa hauska tuo kuunnelma kuulla , sehän on jo melkein vloggausta , kuva vielä puuttui ;)
      Kuunnelmia en olekaan tehnyt, mutta sähkökirjoituskone oli aikanaan ahkerassa käytössä. Ja mekaaninen vielä sitä ennen :)

      Poista
  5. Odotan lisää ja myös sitä kirjaa. <3

    VastaaPoista
  6. Saatat saadakin ;) mutta kirjan suhteen ei paineita , se joko syntyy - tai sitten ei. Keräilen tässä lisää elämänkokemusta ...

    VastaaPoista
  7. Tyylikästä tekstiä. Lisää kiitos.

    VastaaPoista
  8. Kiittää ja kumartaa , voi olka , että toiveesi myöhemmin toteutuu ...

    VastaaPoista
  9. Sullahan on yllättäviä ja arvokkaita kirjoittajan taitoja! Julkaise ihmeessä lisää ...

    VastaaPoista
  10. Kiitos :) jossain taustalla tuo taito toivottavasti vielä lymyilee , nuorempana tuli kirjoiteltua paljonkin. Ehkä jotain arkistohelmiä saatte vielä lukea jossain kohtaa:)

    VastaaPoista
  11. Tykkäsin kirjoitustyylistä valtavasti. Odotan minäkin mielelläni lukevani lisää jossain vaiheessa :)

    VastaaPoista
  12. Kiitos , katsotaan, josko jotain julkaisukelpoista löytyy ;)

    VastaaPoista
  13. Luin tekstin ensin kuvasta ja kauhistuin kun luulin tarinan loppuvan kesken, onneksi oli loppukin saatavilla. Hyvin kirjoitettu tarina.

    VastaaPoista
  14. Kiitos Cheri :) eihän sitä nyt sovi tarinaa kesken jättää !

    VastaaPoista

Kiva kun piipahdit, jätithän viestin!