Loppuiltaa vietimme mukavassa Clazz -nimisessä klubissa / baarissa, jossa oli live- musiikkia. Tarjolla oli pääosin karibialaista menoa, esiintyjien nimiä en muista, kun en muistanut kuvata sitä julistetta ;)
Otin myös videonpätkän, jolla kuuluu tuo musiikki, mutta se on sen verran pitkä, lähes 5 minuuttia, että jätin sen sittenkin pois. Ilta kului rattoisasti ja kun uni alkoi painaa simmuja, ei hotelliin ollut pitkä matka. Pää tyynyyn ja pehmoinen peitto , supermukava patja - mitäs sitä muuta toivois ?!
Seuraavana aamuna aamupalalle joskus kymmenen korvilla ja siinä tulikin moka tehtyä, kun jäi puhelin laturiin ja kuvat aamupalalta ottamatta :( . Yhden kuvan tuosta aamiaispöydän piparitalosta ja aulan kuusesta kävin näppäämässä, kun lähdin joulutoria katsomaan päivänvalossa.
Muutama kuva vielä joulutorista päivällä, minusta kokonaiskuva oli vähän ankean näköinen. Lähikuvat kojuista ovat paljon tunnelmallisempia ja niin myös nuo edellisen postauksen iltakuvat.
Aamupäivällä ehdittiin vielä shoppailemaankin, tosin jäi kyllä vain katseluksi. Mulle käy nykyään usein niin, että ei tule ostettua mitään vaikka on ehkä ajatellutkin jotain hankkivansa. Kai se on tämä mahdoton tavaran paljous ympärillä - kaikkea saa joka paikasta. Ehkä, jos sais jotakin tarvitsemaansa selvästi edullisemmin kuin Suomesta, mutta hinnat näyttävät olevan siellä vähintäänkin samaa tasoa - ellei jopa kalliimpaa! Ikkunan takaa katselin tuota laukkuliikettä, ylärivin hinnat olivat 600-700 euroa!
Kumpihan on mun ;D |
Laivamatka kotiinpäin sujui mukavasti, hieman oli merenkäyntiä, mutta onneksi ei paljon. Ruokailu näytteli täälläkin pääosaa ja vaikka ruoka oli hyvää, niin Riben ateriaa muistelen haikeudella ... jälkiruuaksi jostain kumman syystä valikoitui taas lähes samanlainen ;)
Ei kait mistään käy ilmi, että me tykätään hyvästä ruuasta ( ja viinistä) :D
Suunnitelmana oli mennä ratikalla satamasta asemalle, kun oli jo hyväksi todettu. Niin tehtiinkin, mutta hieman laittoi jännittämään, keritäänkö junaan...Ratikka kun ei lähtenytkään hetimmiten eteenpäin vaan odotteli , että tulee täyteen ( vai lieneekö joku aikataulu sittenkin). Lisäksi kaikki punaiset valot olivat meitä vastaan ja matka asemalle kesti odotettua kauemmin. Hiki hatussa pingoimme sitten asemarakennuksen läpi ja pääsimme laiturille- huomataksemme, että juna oli kymmenisen minuuttia myöhässä . Tässä kohtaa hyvä niin, kiire loppui. Kotona olimme joskus puoli kymmenen korvilla - aikaisemmin kuin teinipoika, joka olikin pelin jälkeen mennyt kaverilleen . Meillä kun oli ollut tarkoitus näyttää nämä :
Mukavaa alkavaa viikonloppua, mulla on vielä perjantaina lomapäivä. Nyt jäi itsenäisyyspäivänä piparit leipomatta, oliskohan viikonloppuna sopiva hetki ...