Naamakuvaa ja vuodenvaihteen tarinaa

Olisiko jo aika lopettaa tämä blogihiljaisuus ja palata arkipäivään, ennenkuin kaikki lukijat kaikkoavat ;) Saamaton mikä saamaton, liikaa vapaapäiviä , laiskottelua ja syömistä. Vieras kaukaisilta mailta ( noh , Pohjois- Espanjasta kumminkin  ) , pientä puuhastelua ja elämyksiä hänelle, Álvarolle.

Álvaron isä oli tehnyt tämän rintakorun,
huomaathan, mitä se esittää? 

Viikko vilahti nopeasti ja nuorilla oli omat rientonsa, me vanhukset huolehdimme , että pojat tulivat ajoissa kotiin ( useimmiten ehtivät ennen Aamulehteä) ja saivat vatsansa täyteen ruokaa ja juomaa.
Álvaro tapasi Pojan kavereita ison liudan sekä tyttöjä, joihin tutustui viime vuoden Comenius- reissulla. Näki Tamperetta pitkin ja poikin sekä sai tutustua suomalaiseen elämänmenoon.
Uudenvuodenaattona olivat tietysti kaupungilla katsomassa juhlahumua ja ilotulitusta.

Laiskuri olo sateelta suojassa kotona

ja kuvasi ilotulet ikkunasta ☺

Sokerina pohjalla, viimeisenä päivänä, joka olikin Álvaron 18- vuotispäivä, pääsi sitten saunomaan ja uimaan avantoon ( ilman jääreunoja)  Rauhaniemen saunalle. Hattua nostan, kävi kolme kertaa hyisessä vedessä - hrrr !
Illalla veimme pojat syömään Plevnaan ja Álvaron valinta oli poronkäristys, josta kuulemma tykkäsi kovasti, ainakin lautanen oli kuin nuoltu ;) Kohtelias ja kiva poika ♥

Ilmat olisivat saaneet suosia enemmän, valtaosa ajasta oli kovin sateista ja synkkää, onneksi edes tulopäivänä oli melkein parikymmnetä astetta pakkasta ja lunta juuri satanut. Muutaman päivän vesisateen jälkeen tuli sitten vielä lisää lunta , se vähän pelasti loppuviikosta.

Kuvia pojista en tänne viitsi laittaa, saatte tyytyä omiin naamakuviini ☺ Kellertäviin , kylpyhuoneessa otettuihin naamakuviin ,  yritin siinä meikkiä kuvata töihin lähtiessäni.
Käytössä joululahjaksi saamani, ne toivelistalla olleet Ecotoolsit ♥

Mikähän ilme nyt olis paras mistä kuvakulmasta ei rypyt näkyis ? Ja kuvien asettelu ei sitten onnistu millään, väkisin jäivät tuohon reunaan, olkoon ! Ja väreistä päätellen mulla on keltatauti  :D

Kuten kaikki muutkin, olen päättänyt aloittaa tänä armon vuonna 2015 uuden elämän. Taas.
Lupauksia en ole tehnyt, ajattelin lupausten sijasta tarttua toimeen ( varo, anneaulikki, lukijat luultavasti muistavat mitä tuli sanottua ja alkavat kuukauden päästä kyselemään, mihin se uusi elämä katosi, kun kerrot syöneesi vanhaan malliin sen suklaarasia yhdellä istumalla ☺).
No ei, kun juu. Saamattomuus on ollut paheeni viime aikoina ja nyt tarttis tehrä jotain.
Ukkokullan esimerkkiä seuraten ( se mokoma on jo juossutkin , mies, joka ei ole juossut edes bussiin, senkään uhalla, että myöhästyy ja seuraava tulee tunnin päästä ) .
Toinen ihanan kannustava on Satu , jonka sanoista löysin paljon myös itseäni. Pidemmällä aikavälillä vain ;)

Tänään olen siis korkannut pitkästä aikaa alakerran kuntosalin , yrittänyt syödä säännöllisesti ja terveellisesti enkä ole vielä syönyt yhtään suklaata. Kävin myös hieman kävelyllä, ihan vaan käveleskyllä, parempi sekin kuin sohvalla lojuminen, eikö ?

Palailen taas teidänkin blogejanne lukemaan ja tottakai sanani sanomaan ( jollette sitten toivo mun pysyvän hiljaa ) , pahoittelen viimeaikaista flegmaattisuuttani joka saralla !

Vielä vähän joulun aikaa, hyvää loppiaista !
Meillä viihtyy kuusi vielä Nuutin päivään luultavasti, Ukkokulta lähtee Barcelonaan muutamaksi päiväksi ( enolekadeenolekadeenole...) ja kuusen raahaus saa odottaa miehistä voimaa.

PS. Tarmonpuuskassa siivosin vaatekaappini tänään, mikähän mua vaivaa?!